Anastasia on kolmekymppinen sinkku, jonka ei todellakaan pitänyt olla kolmekymppisenä sinkku. No, onneksi on hyvä työpaikka aamuohjelman tuottajana ja muutama hyvä ystävä, sekä tietysti Adam, petollisen exän Simonin lähestulkoon paras kaveri. Komea ja charmikas Andrew vie jalat alta, ja terapeuttakin tarvitaan.

Tästä kirjasta en niinkään tykännyt. Eniten häiritsi ilmeisesti rennoksi tarkoitettu mä-tyyli, joka alkoi enemmänkin ärsyttää aika nopeasti. Kirja oli mielestäni mitä tyypillisintä chick litiä, jossa sinkku löytää sen oikean miehen muutaman harha-askelen jälkeen (paitsi sellainen joka ei oikeasti vakituista suhdetta haekaan) ja jo seurusteleva pääsee eroon iljetyksestä ja löytää paremman miehen itselleen.

Perinteistä oli myös se, että loppujen lopuksi päähenkilölle olikin se oikea sitten se luotettu miespuolinen ystävä. Erikoista oli se, että tämä ystävä oli alunperin  tullut kuvioihin petolliseksi osoittautuneen exän kautta. Ja tietysti syy miksei hän hävinnyt exän mukana, selvisi. 

Olen lukenut muitakin Jane Greenin kirjoja, ja tämä oli kyllä ehdottomasti heikoin. Mutta eihän aina voi onnistua.