Kirjahylly

Stephen King: 22.11.1963

2013-05-27T19:47:00+03:00

Mainelainen opettaja Jake Epping saa selville, että paikallisen pikaruopaikan varastosta johtaa "kaninkolo" menneisyyteen, tarkemmin sanottuna vuoteen 1958. Kuppilan omistaja Al puhuu Jaken ympäri suorittamaan tehtävä, joka häneltä jäi kesken: tappaa Lee Harvey Oswald ennenkuin tämä murhaa John F. Kennedyn Dallasissa. Mietittyään asiaa Jake lähtee matkalle 60-luvulle. hänellä on myös toinen motiivi: pelastaa koulunsa vahtimestari sekopäisen isänsä kynsistä. Alilla on varsin kattavat muistiinpanot matkaltaan, mutta yksi asia on epäselvä: toimiko Oswald yksin?
Jake lähtee matkalle varustautuneena Alin muistiinpanoilla ja urheilutuloksilla; jostainhan hänen täytyy tienata rahaa. Mutta menneisyys ei halua muuttua, ja se pistää kapuloita rattaisiin. Jake pelastuu vaistonsa avulla, ja suuntaa Dallasiin, mutta ei viihdy siellä. Hän asettuu Jodien pikkukaupunkiin, ja ottaa vastaan opettajantyön. Samalla hän pitää silmällä Oswaldia. Mutta menneisyys kampittaa häntä kunnolla. voiko mennyttä muuttaa ja jos voi, kuinka paljon?

Yli 850-sivuinen järkäle on sujuvaa luettavaa ja kirja tempaa mukaansa. Kaikella on tarkoitus, eikä irrallisia langanpätkiä jää. Välillä tosin tuntuu, että joitain kohtia olisi voinut jättää pois, mutta loppujen lopuksi nekin ovat tukemassa sanomaa sopusoinnusta. Loppu ehkä vähän lässähti, mutta näin hyvässä kirjassa se saattaa johtua ihan vaan siitä, että kirja todellakin loppui. Todennäköisesti tunne olisi sama, oli loppu sitten millainen hyvänsä.
Kauhukirjailina tunnettu King näyttää, että osaa hän kirjoittaa muutakin.

Ilkka Remes: Ikiyö

2013-05-15T20:42:00+03:00

Suomessa tehtyyn rahakuljetusauton ryöstöön liittyy jotain hämärää. EU:n rikostiedusteluyksikössä toimiva Antti Korpi kollegoineen saa pian selville, että ryöstö on osa suurempaa, kauhistuttavaa hanketta. Rikollisten jahtaaminen vie Antin Afrikkaan, ihmiskunnan alkulähteille.

Olen joitakin Remeksen kirjoja lukenut, eikä tämäkään ollut pettymys vaikkakin osa henkilöhahmoista jäi etäiseksi. Perheen au pairin "erikoisuutta" korostettiin aika paljon, mutta loppujen lopuksi asia oli täysin merkityksetön. Antti taas vaikutti perin tavalliselta perheenisältä, joka painiskeli kansaivälisen uran ja perhe-elämän yhteensovittamisen kanssa.

John Verdon: Sokkoleikki

2013-04-17T15:15:00+03:00

Nuori, kaunis ja häiriintynyt Jillian Perry murhataan omissa häissään. Poliisi epäilee meksikolaista puutarhuria, joka on kadonnut jäljettömiin. Uhrin äiti haluaa saada tyttärensä murhan selvitetyksi ja pyytää ulkopuolista apua.Verdonin aiemmasta Numeropeli-kirjasta tuttu eläkkeelle jäänyt rikostutkija Dave Gurney ei vaimonsa vastustuksesta huolimatta voi olla ottamatta tapausta hoitaakseen kun uhrin äiti niin pyytää.

jäljet johtavat Mapleshadeen, häiriintyneiden lasten erityiskouluun, jota johtaa Jillianin leski, kuuluisa psykiatri Scott Ashton. Gurney paneutuu tapaukseen koittaen saada palapelin paloja sopimaan. Tutkinnan edetessä paljastuu varsin kammottavia seikkoja, ja vaaraan joutuu niin Gurney kuin hänen vaimonsakin.

Jotenkin loppuratkaisu taas vähän lässähti, eikä Gurneyn hahmo tullut oikein tutuksi vieläkään. Ainoa ilmiselvä seikka on se, ettei hän oikein tunnu sopeutuvan eläkeläiseksi. Vaimonsa Madeleine ei tykkää murhatutkimuksesta yhtään ja ilmaisee mielipiteensä varsin "naisellisella" tavalla, joka saa ainakin minut välillä näkemään punaista.
Ei tämä huono ollut, ja mielelläni luen myös seuraavan Gurney-kirjan jahka se nyt kesäkuussa (Gummeruksen mukaan) ilmestyy Suomeksi.

Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas

2013-04-04T09:52:00+03:00

Rajaniemen kohutun Kvanttivaras-sarjan toinen osa.

Mestarivaras Jean le Flambeur ja Mieli ovat matkalla Maahan. Mieli ja varas eivät vielä ole ansainneet vapauttaan pellegrinijumalattarelta. Matkalla sattuu ja tapahtuu, oman tietoisuuden omistava alus Perhonen muassaan varas ja Mieli joutuvat hyökkäysten kohteeksi.

Samaan aikaan Maassa Tawadudd Gomelez saa vieraakseen korkea-arvoisen lähettilään joka on tullut tutkimaan arvostetun yhteiskunnan jäsenen murhaa. Tawadudd on sukunsa musta lammas, joka on hylännyt sulhasensa ja seurustellut varsin epämääräisten tyyppien kanssa. Sisarensa sen sijaan on puhdas kuin pulmunen. Vai onko.

Paljon enempää kirjasta on vaikea kertoa paljastamatta juonta. Kuten edeltäjänsä, kirja vilisee hahmoja ja termejä joita ei sen kummemmin selitellä. Lukija joutuu itse päättelemään mitä mikni tarkoittaa ja ainakin itselläni välillä menee metsään ja huolella. Maa, jossa tarinat ovat valuuttaa ja järjestetyt avioliitot arkipäivää tuo mieleen Tuhannen ja yhden yön tarinat. Vaikka olenkin lukenut aiemman osan, kirjan voi mielestäni mainiosti lukea yksinäänkin. Odotan innolla trilogian kolmatta osaa.

Kalle Isokallio: Venttiili-Ville

2013-04-04T09:30:00+03:00

Leskeksi jääny venttiilitehtailija Ville Laine on murheissaan. Vaimon kuoleman jälkeen juttukaveri puuttuu. Onneksi on tyttärenpoika Valtteri, jolle Ville keksii rakentaa vesirattaan läheiseen puroon. Ja kun alkuun päästään, ei pelkkä ratas riitä. Tarvitaan sitä ja tätä, myös venttiili. Lama koettelee tehdasta, mutta olisiko Villen kehittelemästä uudesta venttiilistä pelastajaksi. Lääkäri-vävy lähtee mukaan bisnekseen, jossa pyörii isot rahat. Villeä ja Valtteria se ei hetkauta, he maalaavat ja rakentavat lammelle majaa ja grillipaikkaa.
Samaan aikaa itänaapurissa oligarkki Vasili miettii kuumeisesti miten pelastaa äiti-Venäjä ja siinä sivussa tienata rutkasti ruplia.

Varsin lämminhenkinen tarina, jossa perisuomalainen läpi harmaan kiven- mentaliteetti on se, joka palkitsee, ei helpon rahan konstit. Vasta kirjan "luettuani" (kuuntelin äänikirjana) tutustuin kirjottajaan googlen avulla tarkemmin, vaikka nimi olikin jotenkin tuttu. Vaikka en taustoja tuntenutkaan kirjailijasta, selkeä yhteiskuntakritiikki paistoi kirjasta, mikä ei ollut ollenkaan paha juttu. Kalle Isokallion tuotanto siirtyy ehdottomasti lukulistalleni.

Janet Evanovich: Yhdeksän hyvää

2013-03-30T21:20:00+02:00

Stephanie Plum, palkkionmetsästäjä puolivahingossa on taas täällä. Tällä kertaa kadonneena on Samuel Singh, jonka viisumi on mennyt umpeen. Koska Stephanien työnantaja Vinnie on taannut miehen, tämä on löydettävä. Peli käy kovaksi, ja olosuhteiden pakosta Stephanien on muutettava on-off-poikaystävänsä Joe Morellin luokse. Asia ei tietenkään ole niin yksinkertainen, kuvioissa kun pyörii myös mystinen, maskuliininen Ranger, joka saa Stephanien polvet veteläksi pelkällä katseellaan. Eikä Morellin isoäitikään ole ajatuksesta ihastuksissaan. Singhin jahtaaminen vie Stephanien Las Vegasiin, jonne Lula ei todellakaan päästä häntä yksinään.

Kirja on taattua Plum-laatua, mutta pieni yllätyskin on luvassa. tai sanotaanko puute, joka kyllä korvataan toisenlaisella toiminnalla. Varsinaisesta juonesta sen verran, että aika raaka juttu, eikä oikein sopinut näihin kirjoihin. Syyllisenkin lukija arvaa aikaisessa vaiheessa.
Mulla on jäänyt kahdeksas kirja välistä, mutta eipä tuo haitannut, sen verran hyvin asioita kerrotaan. Hyvää on myös se, että näitä on vielä suomentamatta ainakin kymmenen.

David Nicholls: Kaikki peliin

2013-03-22T15:42:00+02:00

Vuonna 1985: Brian pääsee yliopistoon viettämään railakasta opiskelijaelämää. Lähes ensitöikseen hän törmää eteerisen kauniiseen Aliceen, jonka aikoo valloittaa itselleen. Miä olisikaan työväenluokkaiselle pojalle parempi paikka yläluokkaisen tytön saamiseen kuin yliopistojen välisen televisiovisan edustusjoukkueeseen ilmoittautuminen.

Varsin mukaansatempaava tarina rakkaudesta, aikuiseksi kasvamisesta ja nuoren miehen elämästä. Vaikka tarinan kaikki nyanssit eivät suomalaiselle lukijalle välttämättä avaudu, voin silti suositella kirjaa lajityypistä tykkääville. Tällaiset kirjat on yleensä kirjoitettu naisnäkökulmasta, joten piristävä poikkeus siinäkin suhteessa.

Douglas Preston ja Lincoln Child: Tulikivi

2013-03-21T15:29:00+02:00

Suorasanainen taidekriitikko löytyy kuolleena kotoaan. Ruumis on palanut sisältäpäin, lattiasta löytyy palanut sorkankuva ja ilmassa haisee rikki. Omalaatuinen FBI:n agentti Pendergast saapuu tutkimaan tapausta ja saa seurakseen vanhan ystävänsä konstaapeli D´Agostan.
Kun vielä toinen samanlainen kuolemantapaus tulee ilmi, uskovaiset vetävät asioista omat johtopäätöksensä ja leiriytyvät sankoin joukoin kuolleen miehen asuintalon edustalle.
Tutkijakaksikon tie vie Firenzeen, salaiselle tutkimuslaitokselle. Pystyykö Pendergast ilmiömäisillä taidoillaan pelastamaan pulaan joutuneet D´Agostan ja itsensä?

Vauhdikas tarina, jota ei meinaa malttaa jättää kesken. Onko saatanallisia voimia liikkeellä, pitävätkö Raamatun ennustukset paikkaansa? Kirjoittajat maalaavat varsin uskottavan kuvan ja lukija alkaa jo uskoa, että mailmanloppu on käsillä. Ratkaisu on varsin kekseliäs, ja vaikka loppu jääkin avoimeksi, olen silti melko varma, että sankarimme seikkailut eivät lopu tähän. no, onhan sarjan seuraava osa jo ilmestynyt :D

Kira Poutanen: Rakkautta borealis

2013-03-19T15:25:00+02:00

Lara ja Eric ovat menossa naimisiin. Tai siis heti kun Eric vaan älyää kosia. Lapin taikaa Erickään ei voi vastustaa, joten pariskunnan matka suuntautuu sinne.

Varsin hupaisa jatko Poutasen Rakkautta- sarjaan. Toivottavasti saamme jatkoa.

Candace Bushnell: Hissillä huipulle

2013-02-28T16:16:00+02:00

Viides Avenue Yhdessä New Yorkissa asuu monenlaista porukkaa, pääosassa filmitähti, kirjailija, katkeroitunut pariskunta, joka ei pystynyt toteuttamaan haaveitaan, kirjalijan nuori pyrkyrimäinen tyttöystävä, nuori, vasta taloon muuttanut, nousevaa uraa tekevä pariskunta. Riitoja, petoksia, varkauksia riittää kun ihmiset taistelevat talon ja sen komeimman asunnon herruudesta.

Ihan mukiinmenevä Bushnell, ei mielestäni parhaimmistoa kuitenkaan. Henkilöhahmot ovat hyvin kliseisiä, ja osa jää melko ohuiksi. En välttämättä lukisi jatko-osaa